Life Balance – ei vain Work-Life Balance

Modernin johtajan tasapaino

Moderni työelämä suosii usein suorituskeskeisyyttä ja tehokkuusihannetta. Äärimmilleen viety näkemys johtajuudesta, jota voi kutsua "superjohtajasyndroomaksi", on kuitenkin vaarallinen ilmiö. Superjohtaja elää kuin kone: nukkuu vain muutaman tunnin yössä, treenaa äärimmilleen ja tekee 12–14 tunnin työpäiviä ilman kunnollista lepoa. Mutta onko tämä ihanteellinen tapa johtaa tai elää? Ei todellakaan.

Tällainen ylisuorittaminen johtaa sekä henkilökohtaisiin että organisaation tasolla vakaviin seurauksiin. Jatkuva stressi nostaa kortisolitasoja, heikentää muistia ja keskittymiskykyä sekä heikentää aivojen kykyä muodostaa uusia hermoyhteyksiä. Tämä vaikuttaa suoraan johtajan päätöksentekoon ja tunneälyyn, mitkä ovat olennaisia tekijöitä onnistuneessa johtamisessa.

‍

Happinaamari ensin itselle: Johtajan oma hyvinvointi

Johtajalle sopiva vertaus on lentokoneen ohje: laita happinaamari ensin itsellesi ja vasta sitten muille. Hyvinvoiva johtaja tekee parempia päätöksiä, kommunikoi selkeämmin ja on läsnä työyhteisölleen. Väsynyt ja stressaantunut johtaja taas luo ilmapiirin, jossa kiire ja suorituspaineet heijastuvat koko organisaatioon.

Tutkimukset osoittavat, että aivot tarvitsevat säännöllistä lepoa ja taukoja optimaalisen suorituskyvyn ylläpitämiseksi. Esimerkiksi Matthew Walkerin (2017) unitutkimusten mukaan riittävä uni parantaa muistia, oppimista ja emotionaalista resilienssiä. Samoin Harvardin stressitutkimukset osoittavat, että mikrotauot alentavat kortisolitasoja ja parantavat kognitiivista suorituskykyä.

‍

Terve itsekkyys ja tasapainon merkitys

Tasapaino ei tarkoita, että kaikki vedetään äärimmilleen. On tärkeää osata olla terveellisesti itsekäs: asettaa rajat, huolehtia omasta jaksamisesta ja priorisoida muutakin kuin työ. Kun johtaja johtaa esimerkillään, hän antaa luvan muillekin huolehtia omasta hyvinvoinnistaan.

Esimerkiksi Euroopan unionin rahoittamassa tutkimuksessa todettiin, että palauttavat työtavat lisäävät tuottavuutta sekä työtyytyväisyyttä. Liiallinen työkuorma ei edistä tehokkuutta, vaan heikentää sitä pitkällä aikavälillä.

‍

Kympin tytön syndroomasta pois

Monissa organisaatioissa elää "kympin tytön" syndrooma, jossa tehokkuuden illuusio syntyy jatkuvasta suorittamisesta ja täydellisyyden tavoittelusta. Todellisuudessa työn järkevöittämisellä, oikea-aikaisilla tauoilla ja ponnistelujen kohdistamisella saavutetaan parempia tuloksia vähemmällä vaivalla.

‍

Lopuksi

Työelämän menestys ei ole kiinni siitä, kuinka paljon yksilö uhraa hyvinvointiaan työn vuoksi. Menestyksekkäät organisaatiot ja johtajat ymmärtävät, että pitkän aikavälin tulokset rakentuvat tasapainon, palautumisen ja jaksamisen varaan.

‍

Harjoitus: Kokeile seuraavaa hengähdystaukoa: