Kaikki ongelmat ovat johtamisongelmia – mutta miksi?

Johtaminen on yksi ihmiskunnan vanhimmista ja tärkeimmistä taidoista. Mutta voisiko olla niin, että kaikki organisaation ongelmat ovat pohjimmiltaan johtamisongelmia? Tämä ajatus saattaa herättää vastustusta, mutta se tarjoaa myös merkittävän mahdollisuuden kehitykseen.

‍

Johtaminen eri tieteenalojen näkökulmasta:

Johtaminen ei ole pelkkää hallintoa tai päätöksentekoa. Se yhdistää psykologiaa, sosiologiaa, systeemiajattelua ja filosofiaa. Tarkastellaan asiaa eri näkökulmista:

*Psykologinen näkökulma – Ihmiset tuovat työpaikalle oman sisäisen maailmansa. Ihmisen perustarpeisiin kuuluu tulla nähdyksi, kuulluksi ja arvostetuksi (Goleman, 2017). Johtajan tehtävä on ymmärtää, mikä motivoi työntekijöitä ja miten heidän kokemuksensa vaikuttavat käyttäytymiseen.

*Sosiologinen näkökulma – Työyhteisöt ovat ekosysteemejä. Organisaatiokulttuuri ja ryhmädynamiikka vaikuttavat siihen, kuinka hyvin ihmiset pystyvät työskentelemään yhdessä (Schein, 2016). Jos yksi tiimin jäsen oireilee, se voi olla merkki laajemmista rakenteellisista ongelmista.

*Systeemiajattelu – Ongelmat eivät ole erillisiä. Systeemiajattelun mukaan jokainen osa vaikuttaa kokonaisuuteen (Meadows, 2008). Esimerkiksi työssäjaksamisen heikentyminen vaikuttaa paitsi yksilöön myös tiimin suoritukseen ja ilmapiiriin.

*Filosofinen näkökulma – Johtajan vastuu on eettinen kysymys. Johtaminen on aina arvovalinta: kohteletko ihmisiä välineinä vai arvokkaina yksilöinä? Arvojohtaminen ei ole vain moraalinen kysymys, vaan myös tuottavuuteen vaikuttava tekijä (Brown, Treviño &Harrison, 2005).

‍

‍Voittamisen ja epäonnistumisen mallit urheilusta

Urheilumaailma tarjoaa johtamiseen osuvia vertauksia. Esimerkiksi huono valmentaja syyttää pelaajaa virheestä, kun taas hyvä valmentaja auttaa häntä ymmärtämään, mitä voisi tehdä paremmin. Tämä pätee myös työelämään: hyvä johtaja ei ainoastaan valvo suorituksia, vaan tukee oppimista ja kehitystä.

‍

Ihminen on kokonaisuus – ja johtajan tulisi ymmärtää se

Ihmisen hyvinvointi rakentuu työn, terveyden ja vapaa-ajan tasapainosta. Jos jokin näistä kärsii, vaikutukset näkyvät myös työpaikalla.

‍

Harjoitus: Kysy työntekijöiltäsi:

• Miten voit tällä hetkellä?
• Mikä työssäsi innostaa sinua?
• Mitä tukea tarvitsisit menestyäksesi paremmin?

Pienillä eleillä voi olla suuri vaikutus työhyvinvointiin.

‍

Kun johdettavia on paljon

Johtajan on mahdotonta kohdata henkilökohtaisesti jokainen työntekijä suuressa organisaatiossa, mutta systemaattiset toimintamallitauttavat:

• Säännölliset kehityskeskustelut
• Anonyymit palautekyselyt
• Organisaation arvojen kirkastaminen

‍

Kaikkia ei voi pelastaa – mutta sekin on johtamista

Jos työntekijä on väärässä roolissa tai ei pysty suoriutumaan tehtävistään, johtajan tehtävä on auttaa häntä löytämään ratkaisuja, kuten kouluttautumista, työnkuvan muokkaamista tai uuden urapolun etsimistä. Kun asiat käsitellään rehellisesti ja kunnioittavasti, kaikki osapuolet hyötyvät.

‍

Johtaminen on jatkuvaa kasvua

Johtaminen on oppimisprosessi. Jokainen ongelma on mahdollisuus kehittää itseään ja organisaatiota. Hyvä johtaja ei etsi syyllisiä, vaan ratkaisuja.

‍

Lähteet:

• Brown, M. E., Treviño, L. K.,     & Harrison, D. A. (2005). Ethical leadership: A social learning     perspective.
• Goleman, D. (2017). Leadership:     The Power of Emotional Intelligence.
• Meadows, D. (2008). Thinking     in Systems: A Primer.
• Schein, E. H. (2016). Organizational     Culture and Leadership.

‍