Edes superjohtaja ei pärjää ilman unta
Nukkumattomuus, lomien ja ruokailun laiminlyönti – kuulostaako tutulta? Mellu Niemi kertoo blogissaan, miksi ylisuorittaminen terveyden kustannuksella ei todellakaan kannata.
Jo jonkin aikaa pinnalla ollut ihmeellinen superjohtajavillitys tekee hallaa niin johtajalle itselleen kuin hänen työntekijöilleenkin. Ylistetyt superjohtajat luulevat pärjäävänsä neljän tunnin unillaan, koska hehän omasta mielestään jopa nukkuvat tehokkaammin kuin muut. Toki he myös heräävät neljältä aamuyöllä puolimaratonille – leppoisana loppuverryttelynä toimii puolen tunnin spinning. Päivälliseksi riittää pelkät idut, ja miinuksen puolella komeileva rasvaprosentti muistetaan mainita ihan kysymättäkin.
Työpäivien pituus on superjohtajilla minimissään 12–14 tuntia joka päivä. Superjohtaja voi omasta mielestään myös lisätä vuorokauteen tunteja saadakseen rästityöt tehtyä. Eihän superihmiset tarvitse lepoa edes viikonloppuisin! Pieni lomapätkä riittää, ja sekin ajoittuu kätevästi Ironman-kisojen ajalle. Uidessa kun on vaikea tsätätä, mutta ajatustyö onnistuu kyllä samalla.
Superjohtajat luulevat pärjäävänsä neljän tunnin unillaan, koska hehän omasta mielestään jopa nukkuvat tehokkaammin kuin muut.
Pahimmillaan vähän kehuskellaan, että sydänviiva näytti väkkyrää ja hetkellisesti viivaakin, kunnes se terveyskeskuksessa täräytettiin takaisin rytmiin. Kyllähän sillä nyt viikon taas painaa, käteviä laitteita ovat keksineet! Vaan kun 20 tuntia päivästä on täyttä toimintaa, on turha ihmetellä, miksi tehot tippuvat ja silmäpussit kasvavat.
Kehon ja aivojen ollessa ylikunnossa on alamäki kehityksessä ja suorituksessa taattu. Ja samalla superjohtajat viljelevät omalla esimerkillään täysin kieroutunutta työkulttuuria ympärilleen. Pahimmillaan työpaikalle syntyy asenneilmapiiri, jossa kaikki paitsi ylisuorittaminen on liian vähän. Tällaisessa ilmapiirissä on täysin mahdotonta tehdä parastaan. Ihmiset ahdistuvat, eivätkä enää koe onnistumisia.
Superjohtajat viljelevät omalla esimerkillään täysin kieroutunutta työkulttuuria ympärilleen.
Tingi siis kaikesta muusta, paitsi unesta. Mitä haastavampi työ on, sitä enemmän se myös vaatii palautumista. Onneksi unen merkityksestä tullaan koko ajan tietoisemmaksi ja sen arvostus on vihdoin nousussa. Tutkimusten mukaan ihminen tarvitsee keskimäärin n. 7,5–8 tunnin yöunet – osa vieläkin enemmän. Uneen kun ei ole oikopolkuja tai tehostamiskeinoja.
Toivottavasti seuraavat tutkitut totuudet unesta ravistelisivat paatuneidempienkin superjohtajien käsityksiä levon merkityksestä:
- Tiesitkö, että jatkuva univaje pitää kehon jatkuvassa tulehdustilassa? Jos et nuku tarpeeksi, et ole koskaan elämäsi kunnossa
- Päivällä omaksuttu tallentuu muistiin vasta yöllä. Viiden tai kuuden tunnin unilla päivän opit haihtuvat taivaantuuliin.
- Väsyneenä ajaminen on verrattavissa humalassa ajamiseen. Älä aja, jos otat, mutta älä hyvä ihminen aja silloinkaan, kun nukkumatti roikkuu olkapäilläsi. Sama pätee myös miljoonadiilien solmimiseen.
- Levänneenä olet parempi kaikessa: puolisona, vanhempana ja työntekijänä. Olet myös ymmärtäväisempi, pidempipinnaisempi, sietokykyisempi, terveempi ja vieläpä muistat paremmin – listaa voisi jatkaa loputtomiin. Tietenkin olet myös parempi johtaja, etkä väsynyt aikapommi, jonka räjähtämistä koko työyhteisö pelkää.
Nukkumattomuus on laiminlyönti siinä missä palaverin missaaminenkin.
Yhdenkään johtajan huippusuoritus ei synny rääkin ja tehokkuuden pyhästä kaksinaisuudesta. Lyhyet yöunet tai ylisuorittaminen terveyden kustannuksella eivät ole hyve, ahkeruuden mittari tai varsinkaan kehuskelun aihe.
Nukkumattomuus on laiminlyönti siinä missä palaverin missaaminenkin. Vain johtamalla itseäsi viisaasti, voit johtaa myös muita viisaasti. Hyvä johtaja osaa lopettaa ajoissa.
