Rokmind
Blogi: Sankarijohtajan myytti on kuollut
Johtajuus on kriisissä. McKinseyn (2016) tekemän tutkimuksen mukaan 77 % johtajista oli sitä mieltä, että he pärjäävät tehtävässään hyvin, mutta 82 % työntekijöistä on eri mieltä. Samassa tutkimuksessa vain 13 % työntekijöistä ilmoitti olevansa sitoutuneita työnantajaansa, samalla kun 24 % kertoi aktiivisesti etsivänsä töitä muualta. Suomessa tehdyssä tutkimuksessa tulokset olivat hyvin samansuuntaiset. Miten tähän tilanteeseen on päädytty, vaikka yksistään USA:ssa käytetään 46 miljardia dollaria vuodessa johtajuuden kehittämiseen? Ja ennen kaikkea; mitä tälle asialle pitäisi tehdä?
Perinteinen sankarijohtajan myytti on kuollut. Yksi ihminen, oli kuinka kompetentti tahansa, ei tee menestystä, vaan menestys on aina koko organisaation aikaansaannos. Ja ihmiset ovat organisaatio. On siis keskityttävä johtamaan ihmisiä, ei asioita.
Johtajuus on palveluammatti, ja johtajan pääasiallinen tehtävä on ennen kaikkea saada työntekijät kukoistamaan.
Ja ihmisiä ei voi johtaa, ellei ensin ymmärrä ja johda itseään.
Itsensä johtaminen puolestaan onnistuu vain, kun osaa johtaa omaa mieltään.
Se on usein helpommin sanottu kuin tehty. Oman mielen johtamisessa läsnäolo eli huomion suuntaaminen tähän hetkeen on ehdoton edellytys, ei mikään mukava lisä. Valitettavasti nykyajan työympäristö saattaa tehdä älykkäistäkin ihmisistä hillittömiä alisuoriutujia, koska huomiotamme pommitetaan jatkuvasti erilaisilla keskeytyksillä, informaatiolla ja paineella. Sen seurauksena keskimäärin 47% ajasta huomio on jossain muualla kuin käsillä olevassa tehtävässä, eli kärsimme aikamoisesta huomiokyvyn vajavuudesta.
Harvard Business Reviewn ja Potential Projectin yhteiseen tutkimukseen aiheesta osallistui 35 000 vastaajaa ympäri maailman. 73% tutkimukseen vastanneista johtajista kokee olevansa poissaolevia suurimman osan ajasta ja lähes kaikki (96%) haluaisivat olla tarkkaavaisempia ja tietoisempia. Fokusta kannattaakin harjoittaa koska tulokset riippuvat siitä, mihin ja miten huomion kohdistaa.
Fokuksen rinnalle tarvitaan myös tietoisuuden lisäämistä, jotta autopilotilta tulevat tiedostamattoman mielen mallit, prosessit ja tulkinnat eivät pääse haittaamaan tekemistämme. Matala tietoisuus johtaa moniin vahingollisiin käyttäytymismalleihin, joista yhtenä esimerkkinä Hubris-syndrooma; eräänlainen ”toimarikupla”, jossa vallan sokaisemana tai paineistettuna ihminen käyttäytyy muita kohtaan halveksivasti, ylimielisesti tai epäkunnioittavasti. Vastalääkkeenä tälle ja muille autopilotilta tuleville sudenkuopille voi olla ainoastaan korkea fokus ja tietoisuus, pyyteetön asenne yhdistettynä itsevarmuuteen ja myötätunto yhdistettynä viisaaseen päätöksentekoon.
Tämä kolmiulotteinen johtajuus; mindfulness, epäitsekkyys ja myötätunto ovat hyvän johtamisen perusta ja siinä vaadittavat taidot ovat harjoiteltavissa. Näillä ominaisuuksilla lähtee positiivinen kierre, jonka Marriott Internationalin Presidentti ja toimitusjohtaja Arne Sorenson kiteyttää seuraavasti:
Pidä huolta ihmisistä, niin he pitävät huolta asiakkaista, ja bisnes pitää huolta itsestään.